Tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2035

Toimitusjohtajamme Antti Niskanen kertoo blogissaan Joo Groupin pitkäjänteisestä ympäristötyöstä. Blogin pidempi versio on julkaistu ensimmäisen kerran Joo Groupin vuosikertomuksessa 2023.

Energiaintensiivisellä kiinteistö- ja rakennusalalla ympäristöasioihin on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Joo Groupin kunnianhimoisena tavoitteena on saada nettopäästömme nollaan. Niinpä käynnistimme vuonna 2023 työn hiilineutraaliuden tiekartan laatimiseksi yhteistyössä Finnish Green Building Councilin (FIGBC) kanssa.

Tiekartta kuvaa konkreettisia toimia, joilla Joo Group tulee tavoittelemaan hiilineutraaliutta. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on FIGBC:n #BuildingLife-ohjelman mukaisesti 2035. Ensimmäinen tiekarttaluonnos on valmis, ja julkaisemme varsinaisen tiekartan vuoden 2024 aikana.

Ohjaavat periaatteemme tiekartan laatimisessa ovat olleet todellisten systeemisten vaikutusten luominen pelkän laskennallisen hiilineutraaliuden sijaan ja luonnollisesti asukkaiden auttaminen kohti kestävämpää elämää. Esimerkkejä systeemisistä vaikutuksista ovat energiankäytön kunnianhimoinen vähentäminen uusiutuvan energian hankinnan lisäksi, voimakas investointi uuteen aurinkosähkötuotantoon yli kiinteistöjen oman sähköntarpeen, sähkön ja kaukolämmityksen kysyntäjoustoon osallistuminen sekä aktiivinen vaikuttaminen näihin asioihin jatkossa myös taloyhtiöissä, joissa meillä on osittainen omistus.

Työtä energiatehokkuuden edistämiseksi on tehty jo pitkään

Ympäristön hyvinvointi ja toimintamme kestävyys ovat olleet meille tärkeitä arvoja yrityksemme perustamisesta lähtien. Pitkäjänteinen energiatyömme on jo kantanut hedelmää, ja hiilineutraaliuden tiekartta tulee tarkentamaan ja tehostamaan sitä edelleen.

Vuonna 2023 kiinteistöjemme sähkönkulutus laski 1,6 % ja kaukolämmön kulutus 4,9 % edellisvuodesta. Luvut on laskettu niiden kiinteistöjen mukaan, jotka ovat olleet valmiita ja hallinnassamme vuoden 2022 alusta.

Vuoden 2023 aikana asensimme lämmityksen etähallintajärjestelmiä kymmeniin kiinteistöihimme, asennutimme vakiopaineventtiilejä vedenkulutuksen pienentämiseksi sekä laajensimme reaaliaikaista kiinteistötason vedenkulutuksen etäseurantaa lähes koko kiinteistökantaamme.

Kaikki vuoden aikana valmistuneet uudiskohteet saivat parhaimman A-energialuokan. Ryhdyimme myös ensi kertaa pilotoimaan sähkön kysyntäjoustoon osallistumista yhdessä maalämpökiinteistössämme.

Viimeisetkin kokonaan omistamamme kiinteistöt siirtyivät uusiutuvan sähkön hankinnan piiriin ja kartoitimme mahdollisuuksia sertifioidun uusiutuvan kaukolämmön hankintaan. Lisäksi asennutimme vuoden aikana aurinkoenergiajärjestelmiä 31 kiinteistöömme. Järjestelmien yhteenlaskettu kapasiteetti on 904 kW ja odotettu vuosituotto noin 751 MWh.

Haastavin osa-alue vähähiilisyystyössämme on uudisrakentamisen kehittäminen vähäpäästöiseksi. Tässä onnistuaksemme tarvitsemme koko alan laajaa tukea ja osallistumista. Keväälle 2024 olemme aikatauluttaneet sarjan keskusteluita ja työmaakäyntejä eri rakentajakumppanien kanssa oppiaksemme aiheesta lisää ja löytääksemme käytännön tapoja entistä kestävämpään rakentamiseen.

Millaiset tulokset saimme vuoden 2023 hiilijalanjäljen laskennasta?

Hiilijalanjäljen laskennan perimmäinen tarkoitus on saada kokonaiskäsitys toiminnan vaikutuksista, kasvattaa omaa ja sidosryhmien ymmärrystä niistä, ja näin ohjata toimintaa kohti merkittävimpiä päästövähennystoimia.

Vuoden 2023 toimintamme laskennallinen hiilijalanjälki oli 26 490 tonnia CO₂-ekv (2022: 18 213 tonnia CO₂-ekv). Markkinaperusteiseen laskentaan perustuva luku sisältää kaikki kansainvälisen GHG (Greenhouse Gas) -protokollan mukaiset suorat ja epäsuorat päästöt, kuten uudiskohteiden rakennuttamisen, oman ja asukkaidemme energiankäytön, kiinteistöjen ylläpidon, matkustamisen sekä muut hankinnat.

Edellisvuotta suurempaa hiilijalanjälkeämme selittävät paitsi suurempi määrä vuoden aikana valmistuneita rakennushankkeita ja kiinteistökannan kasvu myös yksittäisten asunto-omistusten sisällyttäminen laskelmiin. Vuoden 2023 luvussa on aiemmasta poiketen mukana myös niiden laskennallinen energiankulutus verrattuna edellisvuoteen. Varsinaista kulutusdataa näistä omistuksista ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Muutos laskentatavassa nostaa energian markkinaperusteisia päästöjä huomattavasti, sillä emme ole itse solmineet näiden kiinteistöjen sähkö- tai lämmityssopimuksia. Laskennallisten päästöjen määrittämiseen käytetään siten niin kutsuttua jäännösjakauman päästökerrointa, joka on melko korkea.

Joka vuosi laskenta paranee ja tarkentuu, joten eri vuosien laskennat eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi ensimmäisessä hiilijalanjäljen laskennassamme vuonna 2021 päästöjä oli vain 5 095 tonnia, vaikka uudiskohdetuotantomme oli vuoden 2023 tapaan merkittävää. Uudishankkeiden laskennalliset päästöt laskettiin kuitenkin tuolloin eri tavalla. Alkuperäinen tapa tuotti selvästi liian pienen päästöluvun, joten päivitimme laskentaamme. Pyrimme parantamaan sitä edelleen, aina GHG-protokollaa mahdollisimman tarkasti seuraten.

Toimintamme on suurimmalta osin kestävän rahoituksen taksonomian mukaista

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on laaja kriteeristö, jonka avulla eri organisaatioiden vastuullisuutta voidaan arvioida puolueettomasti ja vertailukelpoisesti. Sen kriteereistä kaksi kohdistuu olemassa oleviin kiinteistöihin, kuten Joo Kotien taloyhtiöihin:

• Energiatehokkuusvaatimus
• Ilmastoriskikartoituksen ja siihen perustuvan toimenpidesuunnitelman laatiminen

Kokonaan omistamiemme kiinteistöjen taksonomianmukaisuus energiatehokkuusvaatimuksiin verrattuna on 90,2 % pinta-alaan suhteutettuna. Jos tarkastellaan vain uusia kiinteistöjämme, joiden rakennuslupa on myönnetty 31.12.2020 jälkeen, taksonomianmukaisuus on erinomaiset 99,8 %.

Kun taksonomianmukaisuutta tarkastellaan suhteessa kokonaan omistamiemme kiinteistöjen liikevaihtoon, tulokseksi tulee 91 %.

Teimme vuoden aikana ilmastoriskikartoituksen ja siihen pohjautuvan toimenpidesuunnitelman kaikille kokonaan omistamillemme kiinteistöille. Kartoituksissa merkittäviksi tunnistetut riskit liittyvät erityisesti nouseviin lämpökuormiin ja sisälämpötiloihin. Niihin reagoimme ensi vaiheessa suositusten mukaisesti laajentamalla huoneistojemme etäseurattavaa huonelämpötilojen mittausta vähitellen kaikkiin kiinteistöihimme. Lisäksi tutkimme taloyhtiökohtaisesti ilmanvaihdon tehostusta, jäähdytysjärjestelmien asennusta ja passiivisia viilennysratkaisuja tarpeen mukaan.

Joidenkin taloyhtiöidemme kohdalla esiin nousi myös voimakkaisiin sateisiin tai tulviin liittyviä riskejä. Näissä kiinteistöissä järjestämme suositusten mukaan hulevesijärjestelmien toimivuuden ja riittävyyden tarkastuksia ja muita tarvittavia toimenpiteitä.

Sosiaaliset vähimmäisturvatoimet eli ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, korruption vastaiseen työhön, verojen maksuun ja reilun kilpailun varmistamiseen liittyvät vaatimukset ovat niin ikään olennainen osa EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa. Olemme tarkastaneet, että toimintamme täyttää jo nyt vaatimukset pääosin, ja tartumme tarkennustarpeisiin vuoden 2024 aikana.

Parannamme eettisiä ohjeitamme korruption vastaisten säännösten ja reilun kilpailun varmistamisen osalta entisestään sekä lisäämme tiimeillemme tarjottavaa koulutusta näistä aiheista.